Päivitystä pitkästä aikaa

Mulla näyttää olevan päivittämättä kevään lopulta valmistuneita juttuja. Nykyään tahtoo kerääntyä tuota puolivalmista erilaisiin pakkeihin, kun olen käynyt eri tekniikoiden kursseja ja sitten valmistuu ikään kuin osittain joku juttu ja sitä ei viitsi laittaa näytille.

Mutta olin vaihteeksin Immon kiusaksi kursseille (vitsivitsi..) eli osallistuin kesän alussa ihanalle mekanismit ja ripustukset -hopeajatkokurssille Lahdessa. Tämä taitaa olla jo neljäs kesä, kun avoimen korkeakoulun kesäkursseilta on löytynyt mielekästä ajanvietettä.

Viikon päivät harjoittelimme pääosin erilaisia rintaneulamekanismeja. Asiana sinänsä ei maata kaatavan monimutkaista, mutta jälleen kerran kurssin jälkeen osaa ehkä paremmin ymmärtää ohjeita tai miettiä miten sen kiinnityksen pitäisi olla korussa.

Tässä siis korukokoa olevat rintaneulani hopeasta. Viimeistelin niitä vielä kotona, kun ei tunnit riittäneet kurssilla. Yllä "poikkihuilu" inspiraationa yksi esimerkkinä näytetty rintaneula. Tämä on kokoluokka 1 cm x 6 cm, saa vähän skaalasta kiinni.

Takapuolelta näkee sitten kurssin varsinaisen aiheen, eli rintaneulamekanismit. Teimme myös saranaversiot. Kurssilla sai oppia myös niittaamaan eli korukokoa se olikin ihan passeli tapa liittää asioita toisiinsa, ei ollenkaan niin monimutkaista kuin olen ajatellut.

Sivuprojektina hopeoimme mm. tämän cordelliketjun. Se on tehty puolipyöreästä 1.5 mm/sisähalkaisija 6mm messinkilankarenkaista. Aika makee ja painava köyhän miehen versio näillä hopeahinnoilla. Hopeointi kävi hienosti koulun hopeointikylvyssä, kun ekaksi oli messinki kuparoitu, jota hopea tarttuu. Vähän ikäänkuin materiaalioppia ohessa.

Lisää kuvia tulee jahka ehdin ottamaan....

Mun Sininen valtamereni - My Blue Ocean

Businessihmiset tietävät Blue Ocean strategian, tässä on tämä minun oma Blue Ocean. En tiedä kuinka järkevää on hieroa kiviä koko talvi, yli 100 h, lopputuloksena on tämä alla oleva kivi ja toinen aiemmin esittäni savukvartsi.

Tein kaikki virheet tämän kanssa, sain tapella ihan oikeasti. Kaikki hieroo muodon, mutta kiillottaminen on eri juttu. Kiven materiaali voi osoittautua tosi haasteelliseksi. Yritin perinteisen läpyskälaikalla hionnan, keraamisella, ja taulu eilen hiontui fastlapilla, kun taas kaikki muut fasetit hiottiin vain hienonhienolla laikalla.

***

Business people know Blue Ocean strategy. Well, this is my blue ocean! I really do not know if it is a wise person job to facet stones. i must have used over 100 hours during this winter for faceting and the only results are 2 stones!

I made all the mistakes possible with this one. Everybody can facet the shape, however, polishing them is another story. It is so much about the stone qualities how you finally achieve the polished results. I tired the traditional polishing lap (plastic type), ceramic plate, and only with the fastlap I managed to polish the table. All other facets are just faceted using very fine ordinary lap.

***

Kiven koko on 17.5 mm halkaisija, joka oli ongelma. Isossa näkyy pienetkin virheet.

***

The size of the stone is 17.5 mm in diametre. You can see all the smallest mistakes in a big stone.

***

Nyt tekemään sormusta! :-)

Now it is just do create the associated ring! :-)

Luiden kalinaa - Rattling bones

Toinen osa tämän kertaista luu- ja sarvikurssia. Päätin painottua tällä kertaa valkoisen luun käsittelyyn, kun viimeksi jämähdin tekemään vain sormuksia sarvesta. Halusin kokeilla eri tekniikoita. Yksi tekniikka oli kaivertaminen.

***

Second part of the bone and horn course this time. I decided to focus on working with white bone as last time I only created rings from dark horn material. I wanted also to try out new techniques. One of them was carving.

Riipusaihioita. Luu on muuten todellä kovaa ja sen työstämiseen saa upotettua tunnin poikineen. Koneet tietysti helpottaa esimerkiksi esimuotoilua, mutta kaivertamiseen sai käyttää käsipelin dremeliä ja kylläpä käsissä tuntui monen tunnin täryytys.

***

Pendants. Bone is by the way quite hard to work on and you may spend several hours on it. Machines of course ease your work, but here I needed to use dremal by hand and it truly felt so in my hands after hours of working.

Koko setti mitä syntyi kahdessa viikonlopussa, lisäksi on paljon paloja, joista inspiraation tullessa voi tehdä jotain. Suurin havaintoni oli, että luu kestää myös ohuena palasena hyvin, joten voit tehdä kevyitä juttuja kanssa. Siitä esimerkkinä alarivin ohut kaiverrus.

***

The whole set of what I achieved during two full weekends. I also have several pieces, that expect inspiration for finishing. My biggest realisation was that actually bone is very durable also as a thin piece, thus, you can realise also lightweight pieces. One example is the carving in the lowest row.

Hieno materiaali, ei voi muuta sanoa!

***

Yet another fantastic material, I must say!

Alkuvuoden satoa - Early year projects

Kävi ystävä kylässä ja hämmästyin, kun keräilin hänelle näytille töitäni. Koko keittiönpöytä tuli pullolleen kaikenlaista, osa valmista ja osa vasta materiaalia-aihioina. Koen, etten ole ollut kovinkaan tuottava tai että inspaantunut, mutta aina sitä on varastetuilla hetkillä tai jollakin kurssintyngällä jotain tullut tehtyäkin. Kuvassa hopeapajan aikaansaannoksiani. Vitsihän on, että ajattelin keskittyä korviksiin, kun en ole niitä juurikaan väsäillyt. Ja sitten on ollut tosi huono inspis. Ei tämä homma niin mene, että päätät tekeväsi jotain, vaan siten, että teet jotain :-) Jokainen taitaja tietä mistä puhun!

***

I had a friend visiting me and to my surprise, when collecting things to show her, the whole kitchen table was covered with half finished and finished projects. I have had the feeling that I do not get anything done lately or that I would be specially inspired in my life to do anything, but alas, I have finished pieces during th stolen moments or in a course or so. In the picture are some pieces from the local silver workshop. I decided to concentrate on doing earrings, but it does not go that way in real life. Everyone doing crafts knows that it is vice versa: you do what becomes you and suits your moods at the moment, not by deciding what to do...

Ei-inspiraation vallassa tehty sormus, just do it eli rupesin vain väsäämään jotakin ja tuli kiva sormus. Sain langoilla ja pätkillä hiukan kolmiuloitteista ja tukevampaa rakennetta, oikein mukava juttu.

***

A ring created within non-inspirational moment, i.e. just do it! I had no idea what to do and the ring resulted into quite nice piece, 3D and more robust than plain sheet.

Korvispari, perusjuttu, hyödynsin valssattua levynpalaa. - Pair of earrings, I made use of milled piece of sheet.

Killuttimet, parin millin lankaa taottuna. - Real dangles, 2 mm wire hammered.

Sitten lasiosastoa: 15 min varoitusajalla ilmoittauduin lasikurssillekin, jossa hurahti kaksi täyttä viikonloppua. Kaikki koruaihiot ovat valmistetelematta, mutta syntyi pari koristetta ikkunoille. Anopille voisi lahjoa tämän synttäriksi? Bulleseye:ta, sulatus.

***

The glass department: within 15 min warning time I needed to enroll to yet another glassa course where I spent two full weekends. All the jewellery pieces are still undone, but I finished couple of decorative glass works to be hung by the window. Would this suitable for to my mother-in-law as B-day gift? Bullseye, fused.

Tämä oli kiva tekniikka, mixtion tekniikka. Eli materiaali on tavallista ikkunalasia . Alunperin ajatus oli tehdä erillisiä palasia, joita voi hyödyntää mm. tiffanytekniikalla (esim. seisova perhonen) tai lasimosaiikkina. Mutta koska siitä ei ollut taikaa milloin nämä mun perhoset joutaisivat eteenpäin, niin tälläsin mun teollisessa mittakaavassa leikatut perhoset yhdelle lasille ja siitä tulikin sitten ikkunakoriste, Kultaaminen oli hiukan haastavaa, kosja se höynenekevyt lehdykkä pitit asetella tuohon päälle ja se ei ollutkaan helppo nakki. Meinasi mennä hermot, mutta onneksi tässäkin voi korjailla. Siitä tuli niin hieno, että ripustin sen ilostuttamaan mun työhuoneen ikkunaa (kun tuo muu näkymä on tuo tiiliseinä).

Mixtion viittaa siis liimaan, jota käytetään. Toimintatapa on ihan perusjuttu, sama kuin esim. decoupage. Liimaa ja lehdykkää, töpötystä. Ainoa juttu, että liiman pitää antaa kuivua 2 h ennen kuin rupee laittaan lehdykkää, eli se on ikäänkuin nahkea.

***

This was a nice technique called mixtion. The material is plain window glass. Original thought was to create butterfly pieces that could be used as glass mozaik or using the tiffany technique made standing. But I had no guarantee when I would be doing this, so I got a hunch to put them on a piece of glass and thus, create a piece that I could hang to my office window. Much nicer to look at than the red brick view!

Mixtion refers to the glue. The technique is quite the same as decoupage, but you need to et the glue dry about 2 h before attaching gold leaves. The glue is almost dry.

Lähikuva yksityiskohdasta. Työjärjestys on: leikkaa palat, maalaa lasimaalilla, uunikäsittely (sulatus fuusioi tuon maalin lasiin ja se on ikäänkuin siinä lasin alla), liimaus haluttuihin kohtiin, kuivaus 2h ja kultaus (anna kuivua 24 h ja siistimistä, raaputusta... hahahaa....). Ja ei ku ripustamaan!

***

A close -up from the decoration. Work procedure: cut the pieces, paint with glass paint, oven fusion (fusion makes the paint "drop" within the glass, so it will not come off), glue to the places you want to gold to stick, dry 2 hours, ja apply gold ( let it dry for 24 h, scrape and cleaning....hahaha...)

Sisäinen zuluni pääsi liikkeelle! - My inner Zulu in the move!

Ihan ekaksi yksi versio lusikkasormuksiani. Tässä sai nähdä hiukan vaivaa, kun halusin tällaisen isomman ja erikoisen muotoisen. Sormuksen ergonomia aiheutti hiukan päävaivaa ja sitten esteettisyys, mutta tuikkasin siihen helmen, niin estetiikka hoitui ja lyhensin sitä selkeästi, joten sain asettumaan siististi.

***

Very first presentation is one of my silver spoon rings. It needed some effort as I wanted it to be bigger and special shaped. The ergonomy and esthetics gave me some thinking, but in the end I think I put a pearl in the middle and balanced thus the esthetics. I also need to shorten it so it would fit nicely.

Viimeistelin muutaman sormuksen tänään, joita aloittelin luu- ja sarvikurssilla muutama viikonloppu sitten. En ollut koskaan tiennyt, että menisin tällaiselle kurssille, mutta kun olin niin emalikurssin lumoissa, niin kun kysyttiin että olisinko kiinnostunut viime hetken peruutuspaikoista, niin tulin sanoneeksi kyllä. Ja en kyllä katunut. Täytyy sanoa, että tämä materiaali avasi mun silmät. Se on edullinen ja saa aikaan kaikenlaista juttua (siis toiset kurssilla sai). Minä jämähdin luonteeni mukaan SORMUKSIIN. Luu osoittautui kovaksi materiaaliksi, joten näitä sai oikeasti hioa paljon.

***

I finished some rings today, that I started at the bone and horn course some weeks ago. I never knew I needed to participate to such a course, but I was so thrilled from enameling course, so when asked if I was interested in participating this, I simply said YES. And it was truly an eye opener this course. Material in inexpensive and versatile. I of course got stuck with RINGS. The bone was surprisingly hard to work with, so I needed really to file and grind these thoroughly.

Kiinnostavaa on se, että päältäpäin ei voi tietää millainen kappaleesta tulee. Kaikki tummat sormukset ovat naudansarvesta ja päällepäin se oli hyvin hauraan ja ruman likaisen valkoinen. Kun palastelin sitä, niin sisältä kärjestä löytyi kovaa mustaa luuta. Hioessa siitä paljastui erilaisia ruskeita sävyjä, vähän niinkuin kivissä agaatti.

***

Interesting is that from surface you cannot say what will be the type of the piece. All dark rings are made of cow horns which was quite fragile and ugly dirty white from surface. Once I cut that into slices, I found perfect dark and hard bone beneath. When it was filed it revealed further different brown colors, just like a gate stone.

Aloitin perinteisillä pienillä sormuksilla, mutta pian sisäinen zuluni pääsi todenteolla irti Materiaali on kertakaikkiaan upea ja sitä voi leikitellä muodolla ja koolla. Tässä ehkä zuluin sormukseni. Ei ole tarkoitettu metriheikeille (henkisesti tai fyysisesti).

***

I started with small rings, but soon my inner Zulu was loose in big time. The material is absolutely fantastic and you can play with the shape and size as you like. Here is maybe the most Zulu ring I did. Not meant for physically or mentally small people.

Ihailkaa noita värejä! Valkoinen on siis sarven ulkopintaa, tumma sieltä sisältä.

***

Do admire thise colors! White is the outer horn while the dark is the inner horn.

Luuhun ja sarveen voi yhdistellä muita materiaaleja, esimerkiksi hopeaa tai kiviä. Kokeilin pientä kivenistutusta. Tähän olisi pitäinyt laittaa valkoista väriä pohjalle kiillon saamiseksi, mutta kestän tämän oppirahoina.

***

You can combine other materials like silver or stones with the bone.I tried setting with a little faceted stone. I learned that I should have put some white color before adhesive, but well I can live with this now.

Tässä yksi hirvenvasan reisiluusta tehty sormus. Tällainen valkoinen luu on oikeasti kovaa ja sitten se kuitenkin napsahti kahtia kun laitoin sen väärin kiinni viilaamista varten puristimeen. Muotoilu on aika moderni?

***

Here is one ring made of the moose calf's thigh bone. This type of white bone is truly hard, but then it broke into two when I put it wrongways into the bench wice. Quite a modern design?

Koko Zulu-kokoelmani, näillä pääsee viikon päivät koreillessa. Ison sormuksen koon voi nähdä kuvasta. Rannekoruaihiot odottavat työstämistä. Kuuletteko hurinaa täältä, kun hurahdin tähänkin materiaaliin :-) ?

***

Here is the whole Zulu collection, I can wear these the whole week. You can see the size of the big ring compared to other ones. The bracelet blanks are waiting to be worked on. I just got quite a crush on this materil as well :-) !

Eka emalikoru valmiina - The first enameled piece readymade

Sain eilen tehtyä koruksi asti yhden emalikurssin paloistani. Tässä prosessissa hauska juttu oli, että riipuksen teko oli ihan selvä homma, mutta piti istua yksi workshopilta melkein käsi poskella, kun en keksinyt kuinka rakentaa ketju. Mikään perinteinen malli ei inspannut ja en keksinyt sitten muutakaan.

Toissa päivänä opiskelukurssilla oli ryhmätöiden purkua ja siinä katsellessani yhtä ryhmää huomasin yhdellä rouvalla reippaan kokoisen kaulaketjun, jossa oli erilaisia palasia mielivaltaisessa järjestyksessä ja BINGO, tässä mun idea sitten oli.

Yllä on sen toteutus.

***

Yesterday I finally finished one enameled piece into a piece of jewellery. Funny thing in this process was that iy was clear and evident what to do as a pendant, but I needed to sit one workshop evening without an idea how to create the chain. None of the traditional models inspired me.

Day before yesterday then in the study course we had workgroup de-briefing. While watching the fellow colleagues to present I noticed one lady to wear nice piece of jewellery with loosely and randomly hanging loops and shapes. BINGO! here was my idea.

Above is the realisation of this idea.

Isot renkaat juotin ja vasaroin hiukan litteäksi, etteivät ole ihan ketjupakasta vedetyn näköisiä. Taustaan tein perinteistä 2-2 ketjua vaihdellen reinkaiden kokoa (2 isoa, 2 pienempää). Tää on aika bling bling and kuitenkin ilmava ja kevyt!

***

Big links I soldered and hammered, so that they would not look too directly drawn from a pack. To the back I created traditional 2-2 chain with 2 bigger loops and 2 smaller loops. Quite bling bling but still airy and light!

Emalikurssilta hengissä! - Alive from enameling class!

Tänään viimeisenä emalointikurssipäivänä (kaikkiaan 4 kokonaista työntäyteistä päivää) sisäinen lapseni pääsi valloilleen. Hopean hinta kun on mitä on, nöyrryin kokeilemaan kuparille emalointia. Autotallin kautta kurssille ja hihat heilumaan. Päivä olikin oikein sydämellinen!

***

Today on the last day of the enameling course (of total 4 days full of work) my inner child got loose. The price of silver having skyrocketed, I needed to humble myself for using copper. So via garage to the course and just work all day. What a heartful day it was!

Emaloinnin mielenkiintoinen juttu on, että erilaiset emalit reagoivat toistensa kanssa ja vasta kokemuksen kautta voi ehkä pystyä hyvin ennustamaan lopputuloksen. Itsellä se on yritystä ja erehdystä. Tässä yksi kelvollinen biitti, jossa kulta poreilee teollisuuspunaisen kanssa. Mutta mistäs tuo sininen tuli, kun en sitä siihen ollenkaan laittanut?

***

One interesting aspect of enameling is that different enamels react with each other and only after long experience you may forecast the result. For me it is purely trial and error. Here is pictured one of the adequate pieces where gold is shimmering through factory red. But where did the blue come from, I never applied any blue here?

Sain kokeilla eri tekniikoita: kuivalevitystä, märkälevitystä, raapetekniikkaa...

***

I got to try out different techniques: dry application, wet application, scratching...

Tämänkin olisi pitänyt krakleerata, mutta sen sijaan se päätti tehdä kauniin kiillon ja kulta jäi hiukan karheeksi. Oikein kaunis pala tämäkin!

***

This should have had a crackle effect but it decided not to, instead it formed quite nice shine and the gold remained little bit rough. But quite nice piece this too!

Hopeaosastoa: ikkunaemalointia, riipus.

***

Silver pieces: blick-a-jour, pendant.

Viikinkiketjuun riipus, tulipahan kokeiltua ympyränmuotoiseen emalin laittoa.

***

Pendant for a viking chain, I ended up trying to apply enamel to 3 dimensional piece.

Korvikset, kurssin alkupäästä.

***

Earrings, from the course beginning.

Hopeaosasto, kokonaisuudessaan. Ja tänään piti melkein kantaa minut pois kurssilta, sen verran olin työn touhussa. Luulenpa, ettei jää taaskaan viimeiseksi kurssiksi. Kiitoksia Ilona T:lle ja kurssilaisille!

***

Silver parts, as whole. And I needed to be almost carried away today, as I was totally consumed at the course. I think this will not be the end of my enameling career. Thank you Ilona T and other classmates!